Ystävä vai vihollinen? Carl Schmitt, politiikan käsite ja aikamme ajattelu

Schmittkasvo9Kenen voin ylipäätään tunnistaa vihollisekseni? Tietenkin vain ne, jotka voivat kyseenalaistaa minut. Kun tunnistan hänet vihollisena, tunnistan, että hän voi kyseenalaistaa minut. Ja kuka voi todella kyseenalaistaa minut? Vain minä itse. Tai veljeni. Se on se. Toinen on veljeni. Toinen osoittautuu veljekseni ja veli osoittautuu vihollisekseni. Aatamilla ja Eevalla oli kaksi poikaa, Kain ja Abel. Siten alkoi ihmiskunnan historia. Tältä näyttää kaikkien asioiden isä. Tämä on dialektinen jännitys, joka pitää maailmanhistorian liikkeessä eikä maailmanhistoria ole vielä ohi.

 

Näin pohti oikeusteoreetikko Carl Schmitt maailmanhistorian kulkua istuessaan liittoutuneiden sellissä Saksan hävittyä toisen maailmansodan. Kaksikymmentä vuotta aikaisemmin Schmitt oli julkaissut esitelmänsä poliittisen käsitteestä, jossa hän esitti ensi kertaa kuuluisan näkemyksensä ystävän ja vihollisen erottelusta poliittisen perustavana erotteluna.

Siinä missä poliittisen harmoninen käsite yhteisten asioiden hoitamisena johdetaan yleensä Ciceron ajatuksesta politiikasta ”ihmisten välisen yhteisyyden säilyttämisenä” nähdään Carl Schmittin edustavan edellisen vastakohtana poliittisen poleemista käsitettä. Schmittin mukaan nimittäin ihmisten poliittisen yhteisyyden määrittää viime kädessä juuri yhteinen konkreettinen vihollinen. Ihmiskunnalla itsellään ei ole kuitenkaan sen enempää poliittista yhteisyyttä kuin myöskään yhteistä vihollista, ei ainakaan tällä planeetalla.

Weimarin tasavallan aikana Schmitt oli nähnyt vihollisen käsitteen perustavaksi myös valtion käsitteelle. Kansallissosialistisen Saksan aikana Schmitt alkoi vuorostaan kehittää teoriaa suuralueiden etupiireistä ja puhua valtion kuolemasta. Kansallissosialismin kukistuttua ihmiskunta jaettiinkin kylmässä sodassa kahteen suureen vihollisleiriin ja näiden etupiireihin. Schmittin teoretisoinnin mukaisesti kahden erilaisen talousopin vastakkaisuus muuttui tässä poliittiseksi ystävän ja vihollisen erotteluksi. Samalla kuitenkin kansallissosialismissa ryvettynyt Schmitt itse katosi politiikan ja oikeusteorian parrasvaloista, vaikka hänen teoriansa vaikuttivat laajasti myös toisen maailmansodan jälkeisessä ajattelussa.

Kylmän sodan päättyessä 1989 Schmittin analysoima maailmanhistorian dialektinen jännite julistettiinkin jo päättyneeksi uuden maailman järjestyksen alla. Samalla kuitenkin 1985 kuolleen oikeusteoreetikon analyysit maailmanpoliisista ja tämän kritiikki liberaalia politiikan vastaisuutta kohtaan nousivat uudelleen keskusteluun erityisesti kansainvälisen politiikan teoriassa.

Syyskuun 11. päivän iskut ja näiden jälkeen julistettu sota terrorismia vastaan lisäsivät vielä enemmän Schmittin poikkeustilan ja vihollisen käsitteiden teoretisointien ajankohtaisuutta. Saksalaisesta oikeusteoreetikosta tuli nyt laajasti siteerattu ajattelija Yhdysvalloissa. Mutta Schmittin teoriat on löydetty myös Putinin Venäjällä, jossa maailmanhistoriallista jännitettä ja siitä oikeutusta hakevaa sodan oikeutta on taas herätelty henkiin. Kain ja Abel näyttävätkin jälleen palaavan yhdessä geo- ja voimapoliittisten viholliskuvien kanssa myös kansainvälisen politiikan keskiöön.

Carl Schmitt on tehnyt näyttävän paluun ja saanut samalla myös jo eräänlaisen klassikkomaineen sekä oikeusteoriassa että politiikan teoriassa. Mutta onko teoreetikko, joka itse väitti, että kaikilla poliittisilla käsitteillä on poleeminen merkitys, itsessään ystävä vai vihollinen. Vai merkitseekö tällaisen kysymyksen esittäminen jo Schmittin puolelle asettumista. Mikä Schmittin poliittisen ajattelussa on ajankohtaista? Mikä siinä on paljastavaa? Mikä vaarallista?

Näitä ja muita ongelmia pohtimaan on kutsuttu joukko suomalaisia Carl Schmittin ajatteluun paneutuneita tutkijoita Tutkijaliiton järjestämään seminaarin Tieteiden talolle perjantaina 8. toukokuuta.

Tilaisuudessa julkaistaan myös Carl Schmittin klassikkoteoksen Poliittisen käsite suomeksi. Teoksen ovat kääntäneet Arto Kuusterä ja Jussi Palmusaari.

OHJELMA

Seminaari_kuva

10:00 Seminaarin avaus. Tutkijaliiton pj.  Markku Koivusalo

Poliittisen käsite kirjan suomennoksen julkaisu.

20150507_113608

10:20-10:55 ”Carl Schmitt ja poliittisen äärimmäinen logiikka.” Kirjan kääntäjät Arto Kuusterä ja Jussi Palmusaari.

11:00-11:30 ”Poliittisen käsite tekstinä.” VTT Timo Pankakoski. Tutkija Jyväskylän ylioipisto.

11:35-12:05 ”Onko vihollinen Schmittille ”toinen, vieras” vai ratkaisun kohde?”  Akatemiaprofessori Kari Palonen Jyväskylän yliopisto.   Palonen_Schmitt_2015_PP

kari_yleiso

12:05-13:00 Lounastauko

13:35-14:05 ”Schmitt: suojeluksen ja kuuliaisuuden profeetta.” Kansainvälisten suhteiden yliopistonletori Mika Luoma-aho.    Luoma_Aho_Schmitt_2015_PP

annakronlund

14:10-14:40 ”Carl Schmittin poikkeustila-käsite nykyisessä yhdysvaltalaisessa poliittisessa keskustelussa.” YTT Anna Kronlund. Tutkija Ulkopoliitinen instituutti.

14:40-15:00: Kahvitauko

mikayleiso

15:00-15:30 ”Carl Schmitt: representaatiosta viholliseen.” Valtio-opin professori Mika Ojakangas. Jyväskylän yliopisto.

15:35-16:05 ”Liberalismin kritiikki Schmittillä ja Leo Straussilla.” VM Tuomas Parsio. Tutkija Jyväskylän yliopisto.

16:10-16:40 ”Poliittinen mielipide ja politiikan käsite. Kun hetki koittaa, niin kuka oikeastaan onkaan schmittiläinen?” VTT Markku Koivusalo. Tutkija Jyväskylän yliopisto.    Koivusalo_Schmitt_2015_PP

16:40-17:00 Seminaarin lopetus ja loppukeskustelu

One thought on “Ystävä vai vihollinen? Carl Schmitt, politiikan käsite ja aikamme ajattelu

  1. Pingback: Ystävä vai vihollinen? Carl Schmitt seminaari | Research and Teaching

---------------------

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s