Ethica

Ethica ordine geometrico demonstrata (1674)

  • Ethica.

  • Ethics.  In the Collected Works of Spinoza. Volume I. Edited and Translated by Edwin Curley. Princeton University Press, New Jersey 1985.
  • Etiikka. Suom. Vesa Oittinen. Gaudeamus, Helsinki 1994.

 

De Deo  – Jumalasta 


  • Itsensä syyllä ymmärrän sitä, jonka olemus kääriytyy olemassaoloon eli jonka luontoa ei voi käsittää kuin olemassa olevaksi.
  • Per causam sui intelligo id cujus essentia involvit existentiam sive id cujus natura non potest concipi nisi existens.

 

  • Jumalalla ymmärrän absoluuttisen ääretöntä olentoa, eli äärettömästä määrästä attribuutteja koostuvaa substanssia, joista kukin ilmaisee (exprimit) ikuista ja ääretöntä olemusta
  • Per Deum intelligo ens absolute infinitum, hoc est, substantiam constantem infinitis attributis, quorum unumquodque aeternam, & infinitam essentiam exprimit.

 

  • Vapaaksi sanotaan asiaa, joka on olemassa pelkästään oman luontonsa välttämättömyydestä ja määräytyy pelkästään tästä toimimaan.
  • Ea res libera dicitur quæ ex sola suæ naturæ necessitate existit et a se sola ad agendum determinatur.

De natura et origine mentis  – Tajunnan luonteesta ja alkuperästä

 

  • Ajattelu on jumalan attribuutti, eli Jumala on ajatteleva asia
  • Cogitatio attributum Dei est sive Deus est res cogitans.

 

  • Ihmisen olemukseen ei kuulu substanssin olemista eli substanssi ei konstituoi ihmisen muotoa
  • Ad essentiam hominis non pertinet esse substantiæ sive substantia formam hominis non constituit.

 

  • Siten seuraa, että ihmisen olemus on tiettyjen jumalan attribuuttien muunnelmien konstituoima.
  • Hinc sequitur essentiam hominis constitui a certis Dei attributorum modificationibus.


De origine et natura affectuum – Affektien alkuperästä ja luonteesta

 

  • Tosin kukaan ei ole vielä tähän mennessä määritellyt mihin ruumis kykenee, toisin sanoen, kukaan ei ole vielä kokemuksella oppinut miten ruumis kykenee ja ei-kykene toimimaan tarkasteltuna yksinomaan ruumiillisen luonnon lakien pohjalta, silloin kuin mieli ei määritä sitä.
  • Etenim quid corpus possit, nemo hucusque determinavit hoc est neminem hucusque experientia docuit quid corpus ex solis legibus naturæ quatenus corporea tantum consideratur, possit agere et quid non possit nisi a mente determinetur.

 


De servitute humana seu de affectuum viribus  –  Inhimillisestä orjuudesta eli ihmisen affekteista

  • Vapaa ihminen ei ajattele mitään muuta niin vähän kuin kuolemaa eikä hänen viisautensa ole kuoleman vaan elämän pohdiskelua.
  • Homo liber de nulla re minus quam de morte cogitat et ejus sapientia non mortis sed vitæ meditatio est.
  • A free man thinks of death least of all things; and his wisdom is a meditation not of death but of life.

De potentia intellectus seu de libertate humana –   Intellektin voimasta eli inhimillisestä vapaudesta

 

  • Mutta kaikki erinomainen on yhtä vaikeaa kuin harvinaistakin.
  • Sed omnia præclara tam difficilia quam rara sunt.