Ihmisten kateellisesta luonteesta, siitä, että helpommin moititaan kuin kiitetään toisten tekoja, johtuu. että aina on ollut yhtä vaarallista keksiä uusia menettelytapoja ja järjestyksiä  kuin etsiä tuntemattomia meriä ja maita.

Ancora che, per la invida natura degli uomini, sia sempre suto non altrimenti periculoso trovare modi ed ordini nuovi, che si fusse cercare acque e terre incognite

Siitä huolimatta olen luonnollisesta halustani naturale desiderio , mikä minulla aina on ollut  tehdä se, mitä pidän kaikkien yhteisenä hyvänä, päättänyt astua tielle, jota ei ole vielä kuljettu.

Kuten kaikki kansalaisuus elämästä järkeilleet ja lukuisat historialliset esimerkit osoittavat, on välttämätöntä, että tasavallan asettaja ja lainsäätäjä olettaa kaikkien ihmisten olevan sellaisia, että he aina käyttävät pahantahtoista sieluun kun siihen on vapaus.

Ja kun pahuus (malignita) pysyy salassa hetken aikaa, johtuu se salaisesta syystä, jota, koska meillä ei ole vastakkaista kokemusta, ei heti tunnisteta. Sen kuitenkin paljastaa aika (tempo), jota sanotaan totuuden isäksi. 

“Olen sitä mieltä, että ne, jotka tuomitsivat kuohunnan (tumulti) patriisien ja plebeijien välillä, moittivat ensimmäistä syytä, joka säilytti vapaan Rooman…

He eivät huomaa, että jokaisessa tasavallassa on kaksi mieltä, kansan (popolo) ja ylimysten (grandi). Ja kaikki vapauden hyväksi säädetyt lait syntyvät näiden erimielisyydestä (disunione).”