Verfassungslehre 1928

Carl Schmitt / 1890-1918 / 1919-1933 / 1933-1945 / 1945-1949 / 1949-1978

  • Verfassungslehre. Duncker und Humblot, München-Leipzig, 1928.
  • Constitutional Theory. Jeffrey Seitzer, trans. Duke University Press, 2007.
  • Oppi valtiomuodosta 1928.

I. Valtiosäännön käsite

§1 Valtiosäännön absoluuttinen käsite

Verfassung termillä on monta merkitystä. Sanan yleisessä merkityksessä kaikki, jokainen ihminen ja asia, jokainen liikeyritys ja yhdistys, kuuluu jollakin tavalla ”konstituutioon” ja kaikella käsitettävällä voi olla ”konstituutio”. Tästä ei synny erityistä käsitettä. Oikea ymmärrys vaatii, että termin konstituutio merkitys rajoitetaan valtiomuotoon, eli, kansan poliittiseen ykseyteen.

§2 Valtiosäännön suhteellinen käsite

§3 Valtiosäännön positiivinen käsite

§4 Valtiosäännön ideaali käsite

§4 Valtiosäännön ideaali käsite

§5 ”Perustuslaki” termin merkitys, Perusnormi vai Lex fundamentalis

§6 Valtiosäännön perustaminen

§7 Valtiosääntö sopimuksena

§8 valtiosääntöä antava valta

I. Valtiosääntöä luova valta poliittisena tahtona

Valtiosääntöä luova valta on poliittinen tahto, jonka valta tai auktoriteetti, on kykenevä tekemään konkreettisen, kokonaisvaltaisen päätöksen sen oman poliittisen olemassaolon tyypistä ja muodosta.

II: Valtiosääntöä luovan vallan subjekti (Jumala, ihmiset tai kansa, järjestynyt ryhmä)

III. Valtiosääntöä luovan vallan initaatio, erityisesti demokraattinen käytäntö (kansankokous, konventio, plebistääri)

§9 Valtiosäännön legitiimiys

§ 10 Seuraukset valtiosääntöä antavan vallan opista, erityisesti kansan valtiosääntöä antavasta vallasta

§11 Valtiosäännön käsitteestä johdetut käsitteet, perustuslaillinen muutos, perustuslainrikkomus, perustuslaillinen lykkäys, perustuslaillinen kiista, valtiopetos

II. Oikeusvaltiollinen osa

§12 Porvarillisen oikeusvaltion periaatteet

§13 Oikeusvaltiollinen  lain käsite

§14 Perusoikeudet

§15 Valtojen erottaminen (ns. Jakaminen)

§16 Porvarillinen oikeusvaltio ja poliittinen muoto

III. Poliittinen osa

§17 Demokratiaoppi, peruskäsitteet

§18 Kansa ja demokraattinen valtiosääntö

§19 Demokratian poliittisen periaatteen seuraukset

§20 Demokratian poliittisen periaatteen soveltaminen valtiollisen elämän yksittäisille alueille

§21 Demokratian rajat

§22 Oppi monarkiasta

§23 Aristokraattiset elementit modernissa porvarillis-oikeusvaltiollisessa valtiosäännössä

§24 Parlamentaarinen järjestelmä

§25 Historiallinen katsaus parlamentaarisen järjestelmän kehitykseen

§26 Katsaus parlamentaarisen järjestelmän hahmostusmahdollisuuksiin

§27 Weimarin tasavallan parlamentaarinen järjestelmä

§28 Parlamentin hajotus

IV. Federaation valtiosääntöoppi

§29 Federaatio valtiosääntöopin peruskäsitteet

§30 Federaatio valtiosääntöopin peruskäsitteiden seuraukset

“A concept of the constitution is only possible when one distinguishes constitution and constitutional law.”

”Constitution in the Absolute Sense can mean, to begin with, the concrete manner of existence that is a given with every political unity.”

“Constitution in a relative sense means the individual constitutional law.”

“The constitution in the positive sense originates from an act of the constitution-making power.”

“The constitution-making power is the political will, whose power or authority is capable of making the concrete, comprehensive decision over the type and form of its own political existence.”

“The constitution of the modern bourgeois Rechtsstaat is always a mixed constitution.”

“Representation can occur only in the public sphere. There is no representation that occurs in secret and between two people, and no representation that would be a “private matter.”

“Representation is not a normative event, a process, and a procedure. It is, rather, something existential.”

“Democracy’s precise state form can be grounded only on a precise and substantial concept of equality.”

“The democratic concept of equality is a political concept and, like every genuine political concept, includes the possibility of a distinction.”

“The democratic concept of law is a political, not a Rechtsstaat-based, concept of law. It stems from the potestas of the people and means that law is everything that the people intends: lex est quod populus jussit.”