Po­liit­tis­et kä­sit­teet

POLA2004 Po­liit­tis­ten kä­sit­tei­den tut­ki­mus (5 op)

Laajuus: 5 op. Arvostelu 1-5.

Organisaatiot: Ihmistieteiden metodit -opintokokonaisuus (YFI) (IME), Politiikka (POL), Valtio-oppi (YFI) (VAL), Yhteiskuntatieteiden ja filosofian kandidaattiohjelma (YFIKA), Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos (YFI) (YFI)

Sisältö: Perehtyminen poliittisten ja yhteiskunnallisten käsitteiden historiaan ja erilaisiin käyttöyhteyksiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida käsitteitä ajattelun ja merkitysten rakentajina sekä tuntee niiden historiallisia ja politiisia merkitysmuutoksia.

Suoritustavat: Esseellä suoritettava kirjallisuus

Aikataulu:  Esseen palautus 1.1.2018-15.5.2018.

Jos kurssin haluaa suorittaa tämän jälkeen kesällä 2018 niin silloin esseet ottaa vastaan Kia Lindroos ja asiasta on sovittava hänen kanssaan toukokuun aikana.

Esseestä sovittava etukäteen tentaattorin kanssa. Voit ehdottaa esseen aihetta itse tentaattorille ALLA OLEVIEN OHJEIDEN MUKAISESTI tai sitten voit pyytää tentaattorilta valmista aihetta.

Kirjallisuus:     

Hyvärinen, Kurunmäki, Palonen, Pulkkinen, Stenius:   Käsitteet liikkeessä : Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Vastapaino, Helsinki 2003. 

  • Saastamoinen: Johdatus poliittisiin käsitteisiin uuden ajan alun ruotsissa.
  • Hyvärinen: Valta.
  • Pekonen: Hallitseminen.
  • Kettunen: Yhteiskunta.
  • Pulkkinen: Valtio.
  • Liikanen: Kansa.
  • Stenius: Kansalainen.
  • Pohjantammi: Edustus.
  • Aarnio: Puolue.
  • Palonen: Politiikka.
  • Alapuro: Vallankumous.
  • Palonen: Poliittiset käsitteet suomalaisissa pelitiloissa.

Sebastián, J. (toim.): Political Concepts and Time: New Approaches to Conceptual History. Cantabria University Press, Santander 2011.

Javier Fernández Sebastián: Introduction. The Relevance of Conceptual History.

Part 1. Conceptual History and Neighbouring Disciplines

  1. Hans Erich Bödeker: Begriffsgeschichte as the History of Theory. The History of Theory as Begriffsgeschichte: An Essay
  2. Elías José Palti: From Ideas to Concepts to Metaphors: The German Tradition of Intellectual History and the Complex Fabric of Language.
  3. Michael Freeden: Ideology and Conceptual History: The Interrelationship between Method and Meaning.
  4. Peter Burke: The Cultural History of Intellectual Practices: An Overview.

Part II. Temporalizing Experiences and Concepts

  1. Alexandre Escudier: “Temporalization” and Political Modernity: A Tentative Systematization of the Work of Reinhart Koselleck.
  2. Kari Palonen: Contingency, Political Theory and Conceptual History.
  3. Pim den Boer: national Cultures, Transnational Concepts: Begriffsgeschichte Beyond Concetual Nationalism
  4. João Feres Júnior: With an Eye on Future Research: The Teoretical Layers of Conceptual History.
  5. Jörn Leonhard: Language, Experience and Translation: Towards a Comparative Dimension.

Part II. On the Historical Semantics of Modern Times

  1. Giuseppe Duso: Begriffsgeschichte and the Modern Concept of Power
  2. Faustino Oncino Coves: Memory, Iconology and Modernity: A Challenge for Conceptual History.
  3. Jacques Guilhaumou: The temporality of Historical Forms of Individualization in Modern Times.
  4. Javier Fernández Sebastián: “Riding the Devil’s Steed”. Politics and Historical Acceleration in an Age of Revolutions.

Appendices:

  1. Christian Meier: Reinhart Koselleck. A Commemorative Speech.
  2. European Conceptual History Projec. Mission Statement.

OHJEET ESSEEN KIRJOITTAMISEEN 

Esseessä on käsiteltävä poliittisten käsitteiden merkitystä ja käsitehistoriallista lähestysmistapaa yleisesti Sebastián toimittaman teoksen pohjalta. Lisäksi on käsiteltävä kahta Käsitteet liikkeessä -teoksessa käsiteltyä käsitettä.

Vaihtoehtoisesti esseessä voi käsitellä poliittisten käsitteiden merkitystä ja käsitehistoriallista lähestysmistapaa yleisesti edellä mainittujen teosten pohjalta JA valita yksi omaan tutkimukseen tai mielenkiintoon kuuluva käsite erityisesti käsiteltäväksi itse valitun aihetta käsittelevän kirjallisuuden perustalta.

Muodolliset vaatimukset:

  • Esseen pituus on noin 12 sivua, vähintään 10 sivua ja enintään 15 sivua.
  • Käytä Times Roman 12 (tmv.) kirjaisintyyppiä ja riviväliä puolitoista.
  • Essee on palautettava joko word tai pdf tiedostona.
  • Tiedoston nimestä on käytävä selväksi suoritettava opintojakso, esseen tekijän nimi ja käsiteltävä aihe. Malli: POLA2004_Virtanen_Hyvinvointivaltio
  • Esseessä on käytettävä tieteellistä viittausjärjestelmää. Kaikki suorat lainaukset on merkittävä sivukohtaisesti. Myös kaikki muut viittaukset on merkittävä.
  • Kokoelmateoksien kohdalla erittele kenen kirjoittajan artikkelia käsittelet tai kehen kirjoittajaan viittaat.
  • Essee on palautettava joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi (mieluiten omalla äidinkielellä). Kuitenkin esseessä saa olla käytetty vain YHTÄ kieltä. Suomenkieliseen esseeseen on kaikki lainaukset käännettävä suomeksi. Vastaavasti englanninkielisen ja ruotsin kielisen esseen on oltava kauttaaltaan englantia tai ruotsia.

Esseen sisältö

  • Muista että sisältö on muotoa tärkeämpää.
  • Esseessä on osoitettava että tenttijä on tutustunut riittävällä tavalla tentittävän kirjallisuuden kokonaisuudessaan ja miettinyt sitä omaehtoisesti.
  • Pelkkä kirjojen referointi ei kelpaa vaan kirjoittajan on pohdittava myös omaehtoisesti teosten sisältöä ja argumentteja. Tenttivää kirjallisuutta saa myös kritisoida perustellusti. Kun väität tai esität jotakin merkitse mistä olet tiedon saanut tai mihin väittämäsi perustat.
  • Pyri esseessä ennemmän pohdintaan, analyysiin ja argumentointiin kuin mielipiteiden esittämiseen. Muista, että akateeminen essee on eri asia kuin mielipidekirjoitus tai raportointi.
  • Älä kirjoita mitään mitä et itse ymmärrä. Vältä tyhjää muodollista retoriikkaa, itsestäänselvyyksiä tai tautologioita. Yritä olla konkreettinen.
  • Näissä ehdoissa voit kirjoittaa omalla persoonallisella otteellasi.