• Zum ewigen Frieden. Ein philosophischer Entwurf von Immanuel Kant Königsberg, bey Friedrich Nicolovius 1795.
• Zum ewigen Frieden. Ein philosophischer Entwurf (1795): Kant, AA VIII.
• Toward perpetual peace (1795). In Kant: Practical philosophy. Translated and edited by Mary J. Gregor. Cambridge University Press, Cambridge 1996, 311-352.
• Ikuiseen rauhaan: Valtio-oikeudellinen tutkielma. Suomentanut Jaakko Tuomikoski.Hämeenlinna: Karisto, 1922; 2000

“Voiko tätä erään hollantilaisen majatalon kilvessä ollutta satiirista otsaketta, johon kilpeen oli maalattu hautausmaa, soveltaa ihmisiin yleensä, vaiko erityisesti valtiopäämiehiin, jotka eivät koskaan väsy sotiin, tai ehkäpä sittenkin vain filosofeihin, jotka näkevät unta tuosta suloisesta tilasta, se jääköön ratkaisematta”

Ensimmäinen osa: Sisältää alustavat artiklat valtioiden väliseen ikuiseen rauhaan.

1. Rauhansopimukseksi älköön tunnustettako sellaista, joka on tehty salaisella tarkoituksella varata samalla aihe vastaiseen sotaan
2. Minkään valtion älköön sallittako perinteen nojalla, vaihtamalla, ostamalla tai lahjaksi saamalla hankkia omakseen toista olemassaolevaa valtiota (pientä tai suurta, mikä on tässä yhdentekevää)
3. Vakinainen sotaväki (miles perpetuus) on aikaa myöten kokonaan lakkautettava
4. Valtiovelkaa älköön tehtäkö valtion ulkoasioita silmälläpitäen
5. Mikään valtio älköön sekaantuko väkivaltaisesti toisen valtion valtiomuotoon ja hallitsemiseen.
6. Mikään valtio ei saa sodassa toisen kanssa ryhtyä sellaisiin vihollisuuksiin, joista on välttämättömänä seurauksena, että keskinäinen luottamus tulevana rauhan aikana käy mahdottomaksi. 

Toinen osa: Sisältää lopulliset artiklat valtioiden välistä ikuista rauhaa varten 

Rauhan tila, toisten rinnalla elävien ihmisten kesken ei ole luonnontila (status naturalis), joka päinvastoin on sodan tila. Vaikka ei alinomaa puhkeakaan vihollisuuksia, niin ne ovat kuitenkin aina uhkaamassa. Rauhan tila on siis luotava (sillä vihollisuuksitta oleminen ei ole vielä takeena siitä, ja jollei turvallisuutta takaa toinen naapuri toiselleen (mikä taas voi tapahtua ainoastaan lainalaisessa tilassa), voi jompikumpi heistä kohdella toista vihollisena, haastettuaan hänet vihollisuuksiin.”

1. Kansalaisuutta koskeva valtiomuoto jokaisessa valtiossa täytyy olla tasavaltalainen. (Die bürgerliche Verfassung in jedem Staate soll republikanisch seyn)

Jottei tasavaltaista valtiomuotoa sekoitettaisi (kuten yleisesti tapahtuu) demokraattiseen, on huomautettava seuraavaa. 

Valtion (civitas) muodot voidaan luokitella joko niiden henkilöiden erotuksen mukaisesti, joilla on halussaan ylin valtio(väki)valta tai sen mukaan minkälainen on kansan päämiehen hallitsemisen luonne, oli tämä päämies sitten kuka tahansa.

Ensimmäinen on itse asiassa valtiuden (Beherrschung) muoto (forma imperii), jollaisia on vain kolme mahdollista: hallitsijavallan omaa joko yksi, tai useat yhdessä tai se on kaikilla, jotka muodostavat kansalaisyhteiskunnan (autokratia, aristokratia ja demokratia, ruhtinasvalta, aatelisvalta ja kansanvalta).

Toinen on hallitsemisen muoto (forma regiminis) ja koskee sitä konstituution (yleisen tahdon teon, jolla ihmisjoukosta tulee kansa) perustavaa lajia, millä valtio käyttää täysivaltaisuuttaan ja tässä katsannossa se on joko tasavaltainen tai despoottinen.

Tasavaltaisuus on valtioperiaate, jossa toimeenpaneva (väki)valta (hallitseminen) on erotettu lakiasäätävästä. Despotismi on omavaltaista itse antamiensa lakien täytäntöönpanoa ja siten julkista tahtoa sellaisena kuin hallitsija käyttää sitä yksityistahtonaan.

Kolmesta mainitusta valtiomuodosta on demokratia sanan varsinaisessa merkityksessä välttämättä despotismia, koska se perustaa toimeenpanevan vallan, jossa kaikki päättävät yhdessä ja tarvittaessa myöskin yhtä vastaan (joka ei siis yhdy päätökseen) ja siksi kaikki, jotka eivät ole kaikki, päättävät, mikä on ristiriidassa yleisen tahdon ja vapauden kanssa.  

2. Kansanoikeus perustukoon vapaiden valtioiden liittoon/ federalismiin. (Das Völkerrecht soll auf einen Föderalism freier Staaten gegründet seyn.)

3. Maailmankansalaisoikeus olkoon rajoitettu yleisen vierasystävyyden ehtoihin. (Das Weltbürgerrecht soll auf Bedingungen der allgemeinen HospitalItät eingeschränkt seyn.)

Tässä kuten edellisissäkin artikloissa ei ole kyse filantropiasta vaan oikeudesta, ja tällöin merkitsee vieraanvaraisuus (isännyys) muukalaisen oikeutta olla saamatta osakseen vihamielistä kohtelua toiselta sen tähden, että hän saapuu toisen alueelle.

Ensimmäinen lisäys: Ikuisen rauhan takeista

Valtiojärjestyksen ongelma, niin karkealta kuin se kuulostaakin, on ratkaistavissa itse paholaisen kansan keskuudessa (jos heillä vain on järkeä)

Joukko järjellisiä olentoja, jotka kaikki vaativat yleisiä lakeja säilyttääkseen olemassaolonsa, mutta ovat kaikki myös salaisesti taipuvaisia pyrkimään kohdastansa vapaiksi niiden velvoitteista, laittakoot keskinäiset suhteensa sellaiseksi, että, vaikka kunkin yksittäiset aivoitukset käyvätkin toisiaan vastaan, jokainen kuitenkin pitää yllä toistansa siten, että tulos heidän yhteisistä suhteistaan on sama kuin jos heillä ei olisi ollutkaan tuollaisia pahoja aivoituksia

Kauppahenki se on, joka ei voi elää yhdessä sodan kanssa ja joka ennemmin tai myöhemmin pääsee vallalle jokaisen kansan keskuudessa.

Toinen lisäys: Salainen artikla ikuiseen rauhaan

Liite 1: Ristiriitaisuudesta moraalin ja politiikan välillä ikuisen rauhan katsannosta

2. Liite: Politiikan ja moraalin yksimielisyydestä julkisen oikeuden transsendentaalisen käsitteen mukaisesti

Julkisen oikeuden transsendentaali yleiskaava

”Kaikki toimet, jotka liittyvät toisten oikeuksiin ovat vääriä, jos niiden maksiimi ei siedä julkisuutta.”

” Alle auf das Recht anderer Menschen bezogene Handlungen, deren Maxime sich nicht mit der Publizität verträgt, sind unrecht.”