Benjamin /  1910-1922 / ÜS / KG / 1923-1927 /  / 1928-1933 / 1934-1940 / BK / / KZ_TR /  ÜBG / PW /

Walter Benjamin: Hasis

• Über Haschisch. Novellistisches, Berichte, Materialien. Einleitung von Hermann Schweppenhäuser.   Suhrkamp Taschenbuch Verlag, Frankfurt am Main 1977. GS IV, 409-16; 729-737; GS VI, 558-614.
• Hashiksesta. Suom. Markus Jääskeläinen. Savukeidas, Turku 2011.
• On Hashish Translated by Howard Eiland and Others. The Belknap Press of Harvard University Press Cambridge, Massachusetts &London, England 2006.

Myslowitz-Braunschweig-Marseille. Kertomus hasishuumasta

Myslowitz-Braunschweig-Marseille. Die Geschichte eines Haschisch-Rausches. Uhu, Berlin, 7 (1930/31), Heft 2, November 1930, 90-101. GS IV, 729-737.

Hasista Marseillessa (1932)

• Haschisch in Marseille. Frankfurter Zeitung 1932. GS IV.1:409–16.
• Hashista Marseillessa. Suomentanut Markus Jääskeläinen. Walter Benjamin: Hashiksesta. Savukeidas, Turku 2011, 28-39.

Pöytäkirjat huumetutkimuksista (1927-1934)

(I) Pääpiirteitä ensimmäisestä hasisvaikutelmasta.

Hauptzüge der ersten Haschisch-Impression. 18.2.1927. GS VI, 558

Walter Benjamin, lääkäri Ernst Joël, neurologi Fritz Fränkel, Ernst Bloch.

Rajatonta hyväntahtoisuutta. Pakkoneuroottisen ahdistuskompleksin katoaminen. “Luonteen” sfääri avautuu. Kaikki läsnäolijat saavat koomisen vivahteen. Samalla hetkellä tulen heidän auransa (Aura) läpäisemäksi.

Tunne, että ymmärtää Poeta paremmin. Portti groteskiin maailmaan näyttää avautuvan. En vain haluaisi käydä sisään.  

Minusta se vaikutti tällaiselta: selkeä haluttomuus keskustella käytännöllisen elämän kysymyksistä, tulevaisuudesta, päivämääristä, politiikasta. Ihminen on intellektuaalisen sfäärin lumouksessa aivan kuten joskus hän on seksuaalisessa kiihkossa siihen imetty.

Seuraat samoja ajatusteitä kuin aikaisemminkin, nyt ne vaan vaikuttavat olevan ruusuilla sirotellut.

(II) Pääpiirteitä toisesta hasisvaikutelmasta.

Hauptzüge der zweiten Haschisch-Impression. 15.1.1928. GS VI, 560

Walter Benjamin, lääkäri Ernst Joël, neurologi Fritz Fränkel, Ernst Bloch.

Syvällisimpien teologisten ja pinnallisten sensationaalis-intentioiden (Kolportage-Intention) yhdistyminen. Tässä sumeassa heijastuksessa mietiskelun tilaan asettuu se mikä kuuluu vain aktiivisen elämän tilaan. Nimittäin: että maailma pysyy aina samana (että kaikki tapahtumat olisivat voineet tapahtua samassa tilassa). Silti teoreettisesti kyseessä on väsynyt ja kulunut totuus (huolimatta siihen liittyvistä terävistä huomioista), jonka korkeimmillaan vahvistaa pyhien olemassaolo. Näille kaikki asiat kääntyvät parhain päin, kuten fantasian tilassa käy kaikelle menneelle. Niin syvälle on teologia vajonnut halvan sensualismin (Kolportage) tasolle. Voidaan jopa sanoa, että syvällisimmät totuudet, kaukana siitä, että ne olisivat juontuneet ihmisen yksinkertaisesta, petomaisesta puolesta, omaavat valtavaa voimaa sopeutua yksinkertaiseen ja arkiseen ja jopa tulla reflektoiduksi omalla tavallaan vastuuttomassa uneksijassa.  

Ernst Bloch: Protokoll zu demselben Versuch. GS VI, 566

Benjamin: Blochs Protokoll zum Versuch vom 14.1.1928. GS VI, 568

(III) Pöytäkirja hasistutkimuksesta 11.5.1928.

Protokoll des Haschischversuchs vom 11.5.1928. GS VI, 571

Ernst Joël: Protokoll zu demselben versuch. GS VI, 574.

(IV) Pöytäkirja 29.9.1928. Lauantai, Marseille.

29. September (1928.) Sonnabend. Marseille. GS VI, 579.

(V) Pöytäkirja: Hasis, maaliskuun alku 1930.

Haschisch Anfang März 1930. GS VI, 587.

Walter Benjamin, Egon Wissing, Gert Wissing

Nämä tiedonannot koskivat auran olemusta. Kaiken siitä sanomani poleeminen kärki suuntautui teosofeja vastaan, joiden kokemattomuus ja tietämättömyys on minulle erittäin vastenmielistä. Siksi asetin – vaikkakaan en kaavamaisesti – kolme aidon auran aspektia teosofien konventionaalisia ja banaaleja näkemyksiä vastaan.

Ensinnäkin aito Aura ilmenee kaikissa asioissa, ei vain määrätyissä, kuten on tapana kuvitella.

Toiseksi, aura muuttuu perusteellisesti jokaisessa tuon auran omaavan asian liikkeessä.

Kolmanneksi aitoa auraa ei voi missään nimessä ajatella sellaisena spiritualististen taikasäteiden versiona, jollaisena vulgaarit mystiikkaa käsittelevät kirjat sen kuvittavat ja kuvaavat.

Mikään ei kenties anna meille niin oikeaa käsitettä aidosta aurasta kuin Van Goghin myöhemmät maalaukset, joissa kaikkiin asioihin (kuten näitä maalauksia voisi kuvata) on maalattu aura.

Joitakin luonnehdintoja kuva-alueen (Bilderzone) luonteenpiirteistä. Esimerkki: kun keskustelemme jonkun kanssa ja näemme tämän samalla polttavan sikaria tai kävelevän edestakaisin huoneessa, emme ihmettele, että pystymme seuraamaan hänen liikkeitään vaikka käytämme voimiamme myös hänelle puhumiseen. Tilanne on hyvin erilainen, jos puhuessamme jonkun kolmannen osapuolen kanssa edessämme olevien kuvien (bilder) alkuperä on itsessämme. Tavanomaisessa tietoisuuden tilassa tämä on luonnollisesti mahdotonta. Pikemminkin tällaisia kuvia ilmaantuu, niitä voi ilmaantua jatkuvasti, mutta ne jäävät tiedostamattomiksi. Toisin on hasishuumassa (Haschischrausch). Kuten tämä ilta osoitti, voi todellakin olla myrskyisää kuvatuotanto riippumatta siitä onko huomiomme kiinnittynyt tai suuntautunut mihinkään muuhun. Kun tavanomaisessa tilassa vapaasti virtaavat kuvat, joihin emme kiinnitä huomiota, yksinkertaisesti jäävät tiedostamattomiksi, hasiksen vaikutuksen alla, kuvat esittäytyvät meille ilman pienintäkään huomiotamme. 

(VI) Pöytäkirja: Tutkimuksesta 7-8.6.1930.

Über den versuch vom 7-8. Juni 1930. GS VI, 591.

(VII) Egon Wissing: Tutkimuspöytäkirja 7.3.1931.

Egon Wissing: Versuchsprotokoll vom 7. März 1931. GS VI, 592

(VIII) Fritz Fränkel: Pöytäkirja 12.4.1931 (fragmentti).

Protokoll des versuchs vom 12. April 1931 (Fragment) GS VI, 597.

(IX) Fritz Fränkel: Pöytäkirja 18.4.1931.

Fritz Fränkel: Protokoll vom 18. April 1931. GS VI, 597.

(X) Krokmuistiinpanoja (X) [Ooppiumi].

Crocknotizen, GS VI, 603.

Ibiza, kesäkuu 1933, Walter Benjamin, Jean Selz

Crockille [ooppiumille] ei ole kestävämpää oikeutusta kuin tietoisuus sen käytön kautta tunkeutumisesta kaikkein kätketyimpään ja yleisesti luoksensa pääsemättömään pintaan, jota ornamentti esittää. Tiedämme sen ympäröivän meitä lähes kaikkialla. Enemmän kuin minkään muun suhteen, käsityskykymme (Auffassungsgabe) kuitenkin epäonnistuu sen tavoittamisessa. Tavanomaisesti tuskin näemme sitä. Crockissa kuitenkin, sen läsnäolo vaivaa meitä intensiivisesti.

Monille huumeille on yhteistä kasvattaa niin paljon kumppanien yhdessäolon nautintoa, että usein se johtaa huumeen vaikutuksen alaisissa tietynlaiseen misantropiaan. Kanssakäyminen muiden kanssa, jotka eivät jaa käyttäjien käytäntöä, tuntuu paitsi tarpeettomalta myös ärsyttävältä. Sanomattakin on selvää ettei viehätys juonnu tässä keskustelun tasosta.

Toisaalta useille tilaisuuksia säännöllisesti järjestäville niissä ei välttämättä ole erikoista ainoastaan estojen poistuminen. Kyseessä näyttäisi olevan eräänlainen kuinkin istuntoon osallistuvan alemmuuden tunteiden, kompleksien ja häiriintyneisyyden sidoksen yhteinen tapahtuma. Addiktit ikään kuin imevät toisistaan oman olemassaolonsa huonon aineksen, heillä on ikään kuin katarttinen vaikutus toisiinsa. Tähän liittyy tietenkin suuria riskejä. Toisaalta tämä asiantila voi selittää sen suuren ja usein korvaamattoman arvon (Wert), joka tällä paheella on kaikkein tavanomaisimmille jokapäiväisen elämän konstellaatioille. Oopiuminpolttaja tai hasissyöjä kokee silmäyksen voiman imeä satoja paikannuksia yhdestä paikasta.

(XI) Fritz Fränkel: Pöytäkirjat meskaliini tutkimuksista 22.5.1934.

Fritz Fränkel: Protokoll des meskalinversuchs vom 22. Mai I934. GS VI, 607.

Merkintöjä samasta kokeesta.

Aufzeichnungen zu demselben versuch. GS VI, 614.

(XII) Päiväämättömiä muistiinpanoja. Undatierte Notizen.