Das Passagen-Werk 1927-1940

Benjamin1910-1922 / ÜS / KG / 1923-1927 /  / 1928-1933 / 1934-1940 / BK / / KZ_TR /  ÜBG / PW /

Pasaasiteos

Gesammelte Schriften. Band V in zwei Teilbänden; herausgegeben von Rolf Tiedemann und Hermann Schweppenhäuser, unter Mitwirkung von Theodor W. Adorno und Gershom Scholem. Suhrkamp-Verlag, Frankfurt am Main 1982. GS V/1, 1-654; GS V/2, 655-1350.

Walter Benjamin, The Arcades Project, Translated by Howard Eiland & Kevin McLaughlin, Cambridge, Massachusetts & London, England, Belknap Press of Harvard University Press, 1999, 1074 pages.

Katkelmia PASSAGEN-WERKISTÄ. Suomentanut Eetu Viren. Teoks. Benjamin: Keskuspuisto. Tutkijaliitto 2014.

Exposés

Paris, die Hauptstadt des XIX. Jahrhunderts

Paris, Capitale du XIXeme siecle

Muistiinpanoja ja materiaaleja

Vihko A: Pasaasit, uutustuotteiden kaupat, calicots

Vihko B: Muoti

Vihko C: Muinainen Pariisi, katakombit, purut, Pariisin tuho

Vihko D: Pitkästyminen, ikuinen paluu

Vihko E: Hausmannisoituminen, barrikaditaistelu

Vihko F: Rautarakentaminen

Vihko G: Näyttelyt, mainonta, Grandville

Vihko H: Keräilijä

Vihko I: Interiööri, jälki

Vihko J: Baudelaire

Vihko K: Unikaupunki, unitalo, tulevaisuusuni, antropologinen nihilismi

Vihko L: Unitalo, museo, kylpylä

Vihko M: Flanööri

Vihko N: Tietoteoreettista, edistyksen teoria

Niillä aloilla, joiden kanssa olemme tekemisissä, tietoa välähtöö kuin salama. Teksti on sen jäljessä jyrisevä ukkonen.

Tämän työn metodi: kirjallinen montaasi. Minulla ei ole mitään sanottavaa. Vain näytettävää. En aio pihistää mitään arvokasta, enkä omia itselleni minkäänlaisia henkeviä muotoiluja. Mutta lumput, jätteet: en aio tehdä niistä inventaariota vaan antaa niille ainoalla mahdollisella tavalla sen, mikä niille kuuluu: käyttää niitä.

Kuvat (bilder) erottaa fenomenologian olemuksellisuuksista (unterscheidet) niiden historiallinen indeksi. (Heidegger yrittää turhaan pelastaa historian fenomenologialle abstraktisti, “historiallisuuden” avulla. Nämä kuvat on erotettava täydellisesti “hengentieteellisistä” kategorioista, niin kutsutusta habituksesta, tyylistä jne.

Kuvien historiallinen indeksi ei nimittäin vain kerro, että ne kuuluvat tiettyyn aikakauteen, se kertoo ennen kaikkea, että niistä tulee luettavia (lesbarkeit) vasta tiettynä aikakautena.

Vihko O: Prostituutio, pelaaminen

Vihko P: Pariisin kadut

Vihko Q: Panoraama

Vihko R: Peili

Vihko S: Maalaus, Jugendtyyli ja uutuus

Vihko T: Valaistustavat

Vihko U: Saint-Simon, rautatiet

Vihko V: Salajuonet, kumppanuus

Vihko W: Fourier

Vihko X: Marx

Vihko Y: Valokuvaus

Vihko Z: Nukke, automaatti

Vihko a) Liike

Vihko b) Daumier

Vihko c)

Vihko d) Kirjallisuushistoria, Hugo

Vihko e)

Vihko f)

Vihko g) Pörssi, taloushistoria

Vihko h)

Vihko i) Reproduktiotekniikka, litografia

Vihko j)

Vihko k) kommuuni

Vihko l) Seine, vanhin Pariisi

Vihko m) joutilaisuus

Vihko o)

Vihko p) Antropologinen materialismi, lahkojen historia

Vihko r) Ecole polytechnique

Vihko s)

Vihko t)

Vihko u)

Vihko v)

Vihko w)