Vorlesungen über Ästhetik

1923

• Vorlesungen über die Philosophie der Kunst. Berlin 1823. Nachgeschrieben von H. G. Hotho. Herausgegeben von Annemarie Gethmann-Siefert Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Vorlesungen. Ausgewählte Nachschriften und Manuskripte 02. 1998. F. Meiner, Hamburg 1998.
• Lectures on the Philosophy of Art. The Hotho Transcript of the 1823 Berlin Lectures. Edited and Translated by Robert F. Brown. Clarendon Press, Oxford 2014.

1935-38

• Werke in 20 Bänden. Band 13-15 [1835-38], 1970. Suhrkamp Verlag.
• Aesthetics. Lectures on Fine Art by G. W. F. Hegel. Translated by T. M. Knox. Volume I & II.  Oxford at the Clarendon Press I975.
• Taiteenfilosofia: Johdanto estetiikan luentoihin. Suomentaneet Oiva Kuisma, Risto Pitkänen ja Jyri Vuorinen. Gaudeamus, Helsinki 2016.

 

ESTETIIKAN LUENNOT 

JOHDANTO

“Nämä luennot on omistettu estetiikalle. Niiden alueena on laaja-alainen kauneuden valtakunta (Reich des Schönen), tarkemmin taide (Kunst) ja eriytyisesti kaunotaide (schöne Kunst)”

“Varsinainen ilmaus tieteellemme on kuitenkin taiteen filosofia ja täsmällisemmin kaunotaiteen filosofia (Philosophie der schönen Kunst)”

I Estetiikan alan rajaus ja eräiden taiteenfilosofiaan kohdistettujen vastaväitteiden kumoaminen.

“Taidekauneus on hengestä syntynyttä ja uudelleen syntynyttä kauneutta, ja mitä korkeammalla henki ja sen tuotteet ovat luontoon ja luonnonilmiöihin nähden, sitä korkeammalla taidekauneus on luonnonkauneuteen nähden. Muodollisesti katsottuna huonokin ihmisen pääkopan läpi kulkeva päähänpisto on korkeampi kuin mikään luonnontuote, sillä tallaisissa päähänpistoissa ovat aina läsnä sekä henkisyys että vapaus.”

“Vain tässä omassa vapaudessaan kaunotaide on tosi taidetta ja lunastaa korkeimman tehtävänsä vasta kun se asettuu yhteiseen piiriin uskonnon ja filosofian kanssa, ja ainoastaan kun se on tapa tuoda tietoisuuteen ja ilmaista jumalallisuutta, ihmisten syvimpiä intressejä ja hengen kattavimpia totuuksia. “

“Kaikissa näissä suhteissa taide on ja pysyy meille korkeimman määritteensä kannalta menneisyyden asiana.  Tällä tavoin se on menettänyt meille aidon totuutensa ja elävyytensä ja siirtynyt enemmän mielteisiimme (vorstellung) sen sijaan, että pitäisi kiinni entisestä välttämättömyydestään ja korkeammasta asemastaan todellisuudessa (Wirklichkeit).”

II. Kauneuden ja taiteen tieteellisiä tarkastelutapoja

III. Taiteen kauneuden käsite

 

I. TAIDEKAUNEUDEN IDEA TAI IDEAALI

Taiteen asema suhteessa äärelliseen todellisuuteen sekä uskontoon ja filosofiaan

I. KAUNEUDEN KÄSITYS YLEISESTI

II. LUONNONKAUNEUS

III. TAIDEKAUNEUS TAI IDEAALI

II. IDEAALIN KEHITTYMINEN ERITYISIKSI TAIDEKAUNEUDEN MUODOIKSI

Johdanto

I. SYMBOLINEN TAIDEMUOTO

Johdatus symboliin yleisesti

1. Tiedostamaton symboliikka

“Egyptin taideteokset salaperäisessä symboliikassaan ovat siten arvoituksia, objektiivisia arvoituksia itsessään. Symbolina tästä egyptiläisen hengen varsinaisesta merkityksestä voimme mainita Sfinksin. Se on kuin symboli symbolisesta itsestään.”

2. Ylevän symboliikka

3. Vertailevan taidemuodon tietoinen symboliikka

II. KLASSINEN TAIDEMUOTO

Johdanto klassisnista yleensä

1. Klassisen taidemuodon hahmotusprosessi

2. Klassisen taidemuodon ideaali

3. Klassisen taidemuodon hajoaminen

III. ROMANTTINEN TAIDEMUOTO

Johdanto: Romantiikasta yleisesti

1. Romanttisen taiteen uskonnollinen piiri

2. Ritarillisuus

3. Yksilöllisten piirteiden muodollinen itsenäisyys

III. YKSILÖLLISTEN TAITEIDEN JÄRJESTELMÄ

I. ARKKITEHTUURI

1. Itsenäinen, symbolinen arkkitehtuuri

2. Klassinen arkkitehtuuri

3. Romanttinen arkkitehtuuri

II. KUVANVEISTO

1. Varsinaisen kuvanveiston periaate

2. Kuvanveiston ideaali

3. Kuvanveiston erilaiset esitystavat (Darstellung) ja materiaalit sekä historiallisen kehityksen vaiheet

III. ROMANTTINEN TAIDE

1. Maalaustaide

A. Maalaustaiteen yleinen luonne

a.Tärkein sisältö

b. Maalaustaiteen aistimellinen aines

c. Taiteellisen käsittelyn periaate

B. Maalaustaiteen erityiset määritteet

a. Romanttinen sisältö

b. Tarkempi luonnehdinta aistimellisista aineksista

c. Taiteellinen käsitys, sommittelu ja luonnehdinta

C. Maalaustaiteen historiallinen kehitys

Bysantin maalaustaide

Italialainen maalaustaide

Alankomaalainen ja saksalainen maalaustaide

2. Musiikki

3. Runous

A. Runollisen taideteoksen eroavuus proosasta

B. Runollinen ilmaus (Ausdruck)

C. Runouden lajierot

Eeppinen runous

Lyyrinen runous

Draamallinen runous