Saksalaisen murhenäytelmän alkuperä

Benjamin1910-1922 / ÜS / KG / 1923-1927 /  / 1928-1933 / 1934-1940 / BK / / KZ_TR /  ÜBG / PW /

  • Ursprung des deutschen Trauerspiels. Ernst Rowohlt Verlag, Berlin 1928, 258 pp.  (GS, I  203-430).
  • Origin of the German Tragic Drama. Trans. John Osborne. New Left Books, London 1977.
  • Origin of the German Trauerspiel. Translated by Howard Eiland. Harvard university press. Cambridge, Massachusetts, and London, England 2019.

Saksalaisen murhenäytelmän alkuperä

I. Tietokriittinen esipuhe

Traktaatin käsite

Filosofiselle kirjoitukselle on ominaista jokaisessa käänteessään asettaa uudestaan kysymys esityksestään (darstellung).

Tieto ja totuus

Filosofinen kauneus

Jaottelu ja hajonta käsitteessä

Idea konfiguraationa

Sana ideana

Idea ei ole luokitteleva

Burdachin nominalismi

Verismi, synkretismi, induktio

Taiteen lajit Crocella

Alkuperä

Monadologia

Barokkitragedian halventaminen ja väärintulkinta

”Arvostus”

Barokki ja ekspressionismi

Pro domo

II. Murhenäytelmä ja tragedia

Barokkiteoria ja murhenäytelmä

Välttämätön suuntautuminen kohti äärimmäisyyttä (Extreme), joka filosofisissa tutkimuksissa antaa normin käsitteenmuodostukselle (Begriffsbildung), johtaa kahteen huomioon saksalaisen barokkimurhenäytelmän alkuperän esityksen (Darstellung) suhteen.   

Aristoteleen vaikutuksen merkityksettömyys

Historia murhenäytelmän sisältönä

Suvereenisuuden teoria

Bysantin lähteet

Herodesnäytelmät

Päättämättömyys (Entschlußunfähigkeit)

Tyranni marttyyrinä, marttyyri tyrannina

Marttyyrinäytelmien aliarviointi

Kristillinen kronikka ja murhenäytelmä

Barokkinäytelmän immanenssi

Peli ja reflektio

Suvereeni luotuna luonnonoliona (Kreatur)

Kunnia (Die Ehre)

Näyttämö

Hovimies pyhimyksenä ja juonittelijana

Murhenäytelmän opetuksellinen tarkoitus

Johannes Volkeltin Tragedian estetiikka

Nietzschen Tragedian synty

Saksalaisen idealismin tragediateoria

Tragedia ja taru (Sage)

Kuninkuus ja tragedia

Vanha ja uusi “tragedia“

Traaginen kuolema kehyksenä

Traaginen, oikeudellinen ja platoninen dialogi

Murhe (Trauer) ja traakisuus

Sturm und Drang, Klassisimi

Haupt- und Staatsaktion, nukketeatteri

Juonittelija koomisena henkilönä

Kohtalon käsite kohtalonäytelmissä

Luonnollinen ja traaginen syyllisyys (Schuld)

Rekvisiitta

Keskiyön hetki (Geisterstunde) ja aavemaailma (Geisterwelt)

Vanhurskauttamisoppi, apatheia, ,melankolia

Ruhtinaan synkkämielisyys (Trübsinn)

Melankolia, ruumiillinen ja sielullinen

Oppi Saturnuksesta

Melencolia I 1514

Vertauskuvat: Koira, pallo ja kivi

Acedia ja petollisuus

Hamlet

III. Allegoria ja murhenäytelmä

Symboli ja allegoria klassismissa

Symboli ja allegoria romantiikassa

Modernin allegorian alkuperä

Esimerkkejä ja dokumentteja

Allegorisoinnin antinomiat

Rauniot

Allegorinen sieluttomuus

Allegorinen lohkominen

Allegorinen persoona

Allegorinen välinäytös

Nimikkeitä ja mietelmiä

Metaforiikka

Kieliteoria barokista

Aleksandriini

Kielen lohkominen

Ooppera

Ritter kirjoituksesta

Ruumis tunnuksena (Emblem)

Jumalruumiit kristillisyydessä

Murhe allegorian alkuperässä

Saatanan kauhu ja lupaus

Syvällisyyden rajat

“Ponderación Misteriosa”