Home / Weber / 1889-1905 / Metodi / Politiikka / WuG /   Uskonto / PE / Zwissen /  WB  / PB / Obj /

Wirtschaft und Gesellschaft (WuG)

• Wirtschaft und Gesellschaft. (Grundriß der Sozialökonomik, III. Abteilung). Verlag von J.C.B. Mohr (Paul Siebeck) Tübingen 1921. 1. Lieferung (S. 1-180).  2. Lieferung (S. 181-356).
• Wirtschaft und Gesellschaft. (Grundriß der Sozialökonomik, III. Abteilung). Verlag von J.C.B. Mohr (Paul Siebeck) Tübingen 1922. (s.1-840)
• Wirtschaft Und Gesellschaft. Grundriss der verstehenden soziologie. Fünfte, Revidierte Auflage, Besorgt Von Johannes Winckelmann. Studienausgabe. J. C ß . Mohr (Paul Siebeck) Tübingen 1921/1972
• Wirtschaft und Gesellschaft. Grundriß der verstehenden Soziologie. Besorgt von Johannes Winckelmann. Studienausgabe, Tübingen 1980.

Economy and Society

• The Theory of Social and Economic Organization. Being Part I of Wirtschaft und Gesellschaft, trans. A. R. Henderson and Talcott Parsons. William Hodge, London 1947.
• Economy and Society: An Outline of Interpretive Sociology. Edited by Guenther Roth and Claus Wittich. University of California Press Berkeley. Los Angeles, London 1978.
• Economy and Society. A New Translation. Edited and translated by Keith Tribe. Harvard University Press. Cambridge, Massachusetts London, England 2019.

---

Talous ja yhteiskunta (Wirtschaft und Gesellschaft)

I Sosiologinen kategoriaoppi (Sosiologische Kategorienlehre)

I. Sosiologiset peruskäsitteet (Soziologische Grundbegriffe)

§1 Sosiologian käsite ja sosiaalisen toiminnan merkitys

Metodologiset perusteet

Sosiaalisen toiminnan käsite

§2 Sosiaalisen toiminnan määriteperusteet

Kuten kaikki toiminta sosiaalinen toiminta voi määrittää itsensä:  

Päämäärärationaalisena (zweckrational): Joka määrittyy ulkoisten kohteiden ja toisten ihmisten käyttäytymistä koskevien oletusten kautta ja käyttäen näitä odotuksia edellytyksinä tai välineinä rationaalisessa pyrkimyksessä ja pohdinnassa menestyä omissa päämäärissään(Zwecke)

Arvorationaalisena (wertrational): tietoisena uskona – eettisesti, esteettisesti, uskonnollisesti tai muulla tavoin tulkittuun – tietyn käytöksen ehdottomaan itseisarvoon huolimatta sen menestyksestä.

Affektuaalisesti ( affektuell), erityisesti tunteellisesti, aktuaalisten affektien ja tunnetilojen kautta

Perinteisesti (traditional): eletyn tavan kautta

§3 Sosiaalinen suhde

§4 Sosiaalisen toimimisen tyypit: Käytäntö (Brauch), tapa (Sitte)

§5 Legitiimin järjestyksen käsite

§6 Legitiimin järjestyksen lajit: konventio ja oikeus

§7 Legitiimi järjestys

§8 Taistelun käsite

§9 Yhteisöllistäminen ja yhteiskunnallistaminen 

§10 Avoin ja suljettu suhde

§11 edustusvalta

§12 Organisaation (Verbände) käsite ja lajit

§13 Organisaatioiden järjestys

§14 Hallintojärjestelmä ja säätelyjärjestelmä

§15 Yritys (Betrieb) ja yritysorganisaatio, yhdistys (Verein), laitos (Anstalt)

§16 Valta ja herruus

Valta (Macht) tarkoittaa jokaista mahdollisuutta (Chance) sosiaalisen suhteen sisällä saada läpi oma tahtonsa vastustuksesta huolimatta ja riippumatta siitä mihin tämä mahdollisuus (Chance) perustuu.

Herruus (Herrschaft) on mahdollisuus (Chance), että tietyn sisältöistä käskyä (Befehl) totellaan annettujen henkilöiden osalta.

Kuri (Disziplin) on mahdollisuus (chance) että, harjoitetun asenteen kautta, käsky löytää nopean, automaattisen ja rutiininomaisen tottelevaisuuden annetussa useissa ihmisissä.

§17 Poliittinen ja hierarkkinen organisaatio

II. Talouden sosiologiset peruskategoriat (Soziologische Grundkategorien des Wirtschaftens)

§1 Talous. Käsite ja tekniikka.

“Taloudellisesti suuntautunutta” toiminta on siinä määrin, kuin sen tarkoitettu merkitys on suuntautunut huolehtimaan hyötyihin kohdistuneista haluista.

“Taloudenpito” viittaa määräysvallan rauhanomaiseen harjoittamiseen, joka ensisijaisesti suuntautuu “rationaaliseen taloudenpitoon”, joka on päämäärärationaalista, suunnitelmallista, taloudellisesti suuntautunutta.   

Talous on autokefaalista, taloudellista yrittämistä (Wirtschaftsbetrieb) kun se on toistuvasti järjestettyä liiketoiminnallista taloutta.

§2 Hyöty(suoritus) (Nutzleistung)

Hyödyllä (Nutzleistungen)  tarkoitetaan aina taloudellisten toimijoiden konkreettisia yksilöllisiä (aktuaalisia tai oletettuja), nykyisiä tai tulevia mahdollisia (Chancen), käyttötarkoituksia sellaisina kun niitä arvioidaan keinoina taloudelliseen olemiseen tai taloudelliseen suuntautumiseen.  

§3 Taloudellinen suuntautuminen

§4 Rationaalisen toiminnan tyypilliset mitat

§5 Taloudellisen organisaation lajit

§6 Vaihtoväline, Maksuväline, raha

§7 Tyypillisen rahankäytön ensisijaiset seuraukset, luotto

§8 Markkinat

§9 Taloustieteen muodollinen ja materiaalinen rationaalisuus

§10 Laskun järkevyys, kotitalous

III. Herruustyypit (Die Typen der Herrschaft)

1. Legitimiteetin voimassaolo (Die Legitimitätsgeltung)

§1 Herruuden määritelmä, legitimiteetti, tottelevaisuus

§ 2. Kolme legitiimin herruuden puhdasta tyyppiä

Legaalinen herruus ja byrokraattinen hallintohenkilökunta

§3 Legaalinen herruus. Rationaalisen herruuden peruskategoria.

§4 Legaalinen herruus, puhtain muoto byrokraattisen hallintohenkilöstön keinoilla

§5 Byrokraattis-yksinvaltainen dokumentoitu hallinto

Perinteinen herruus

§6 Perinteisen heruuden määritys

§7 Perinteinen herruus hallintohenkilöstön kanssa

§7a Gerontokratia, patriarkalismi, patrimonialismi, sultanismi

§8 Patrimoniaalisten palvelijoiden ylläpitomuodot

§9 Säätypatrimoniaalinen herruus

§9a Perinteinen herruus. Talous

Karismaattinen herruus

§10 Karismaattisen herruuden tunnusmerkit 

§11 Karisman jokapäiväistäminen

IV. Asemat ja luokat (Stände und Klassen)

---

§1 Käsitteet: Luokka-asema, luokka, omistajaluokka

II. Talous ja yhteiskunnallinen järjestys ja valta (Die Wirtschaft und die gesellschaftliche Ordnung und Mächte)

Kapitel I. Die Wirtschaf t und die gesellschaftlichen Ordnungen

Kapitel II. Wirtschaftliche Beziehungen der Gemeinschaften
(Wirtschaft und Gesellschaft) im allgemeinen

Kapitel III. Typen der Vergemeinschaftung und Vergesellschaftung
in ihrer Beziehung zur Wirtschaft

Kapitel IV. Ethnische Gemeinschaftsbeziehungen

Kapitel V. Religionssoziologie (Typen religiöser Vergemeinschaftung)

Kapitel VI. Die Marktvergesellschaftung

---

ZWEITER HALBBAND

Kapitel VII. Rechtssoziologie

Kapitel VIII. Politische Gemeinschaften

Kapitel IX. Soziologie der Herrschaft

2. Abschnitt. Wesen, Voraussetzungen und Entfaltung der bürokratischen
Herrschaft

3. Abschnitt. Patriarchale und patrimoniale Herrschaft

4. Abschnitt. Feudalismus, „Ständestaat” und Patrimonialismus

5. Abschnitt. Die charismatische Herrschaft und ihre Umbildung

6. Abschnitt. Politische und hierokratische Herrschaft

7. Abschnitt. Die nichtlegitime Herrschaft (Typologie der Städte)

8. Abschnitt. Die rationale Staatsanstalt und die modernen politischen
Parteien und Parlamente (Staatssoziologie)